  
|
||||||
 |
||||||
|
|
|
||||
|
||||||
| Kivikeskus > palvelut > lehdistotiedote > | ||||||
|
||||||
|
||||||
|
||||||
|
| | |
TIEDOTE Julkaisuvapaa 15.5.2008 CARL FABERGÉ TULI KYLÄÄN CARL FABERGÉN RUHTINAALLINEN KULTASEPÄNTAITO Ranskalaisen sukutaustan omaavan, pietarilaisen kuuluisan kultasepänliikkeen johtohahmon, Carl Fabergén (1846–1920) nimi muistuttaa menneiden aikojen loistosta. Fabergén liike oli hovien suosiossa sekä Venäjällä että Euroopassa. Fabergén tuotantoa arvostettiin paitsi tarkkuuden, myös rikkaan mielikuvituksen vuoksi. Leimallista Fabergélle on se, että esineiden arvon tuli muodostua suunnittelusta ja toteutuksesta, ei materiaalien hinnakkuudesta sinänsä. Osa Fabergén tuotteista oli myös keskiluokkaisen kansanosan ulottuvilla: näihin kuuluivat esimerkiksi miniatyyrimunat, jotka olivat Venäjällä suosittu pääsiäislahja. Nykyään Fabergén arvostus näkyy satunnaisesti myyntiin tulevien esineiden korkeina huutokauppahintoina. KORISTEKIVIOSAAMISTA 1800-LUVULTA TÄHÄN PÄIVÄÄN Tänä kesänä Suomessa avautuu mahdollisuus tutustua tämän legendaarisen kultasepänliikkeen töihin. Pohjois-Karjalassa Juuassa sijaitsevassa Suomen Kivikeskuksessa järjestetään Fabergé -tuotantoa esittelevä näyttely. Näyttely luo katsauksen myös nykypäivän kivi- ja koriste-esinetaiteilijoiden tuotantoon. Näyttelyn on järjestänyt Suomen Kivitutkimussäätiö ja se on avoinna yleisölle 16.5. – 15.9.2008 välisenä aikana viikon jokaisena päivänä. Esineistöä on lainassa Venäjän Tiedeakatemian Fersmanin Mineralogisesta Museosta Moskovasta. Esillä on lisäksi keisarillisen kivihiomon 1800-luvulla uralilaisista mineraaleista valmistamia esineitä Jekaterinburgin Kivenhionta- ja Jalokivimuseon kokoelmista. Myyntinäyttelyssä voi tutustua Fabergé -uustuotantoon. Näyttelyn yksi vetonauloista on vallankumouksen jaloissa keskeneräiseksi jäänyt keisarillinen pääsiäismuna, joka löydettiin Fersmanin museon kätköistä vasta 2000-luvulla. Tsaariperheen tarinaa kertovat myös perheenjäsenten itse hiomat tuhkakupit, joiden kivimateriaali on peräisin perheen Jaltan kesähuvilalta. KAKSI KAUPUNKIA JA NÄKÖKULMA SUOMEEN Suomen näkökulmasta kiinnostavaa Fabergéssa on paitsi vuosisadanvaihteen kuohuva historiallinen konteksti, myös se, että monet liikkeen työntekijöistä olivat suomalaisia. Suomalaisten panosta arvostettiin ennen muuta heidän luotettavuutensa tähden. Fabergén ajan Pietari oli kansainvälinen metropoli, joka tarjosi elinkeinon ja menestyksen avaimet monille suomalaisille osaajille. Esimerkiksi nykyisen Tulikiven edeltäjä, Suomen Vuolukivi, toimitti koristeellisia vuolukivijulkisivuja niin Pietariin kuin Moskovaankin. Toinen näyttelyn kannalta keskeinen kaupunki on Uralin laidalla sijaitseva Jekaterinburg. Kaupunki näki Romanovien 300-vuotisen dynastian nousun ja tuhon. Näyttelylle keskeiset Uralin luonnonrikkaudet löydettiin 1700-luvulla. Myös Fabergén töissä näitä rikkauksia hyödynnettiin laajasti. LISÄTIETOJA: Näyttelyä ja Kivikylää koskevat tiedustelut: Leena Mustonen, yhteyspäällikkö, Suomen Kivikeskus, puh. 0207 636 602, leena.mustonen@kivikeskus.com; Anna-Leena Toivanen, näyttelyemäntä, Suomen Kivikeskus, puh. 0207 636 220, anna-leena.toivanen@kivikeskus.com Ryhmävaraukset: Kivikeskuksen asiakaspalvelu, puh. 0207 636 600, info@kivikeskus.com
|
|
|
 |
|
|||||
|
||||||
|
||||||
|
||||||
Palaute
