  
|
||||||||||
 |
||||||||||
|
|
|
||||||||
|
||||||||||
| Kivikeskus > palvelut > lehdistotiedote > | ||||||||||
|
||||||||||
|
||||||||||
|
||||||||||
|
| | |
SUOMEN KIVITUTKIMUSSÄÄTIÖ TIEDOTE 29.2.2008 KESKENERÄINEN PÄÄSIÄISMUNA JA MUITA AARTEITA: FABERGÉ-NÄYTTELY JUUASSA SUOMEN KIVIKESKUKSESSA KESÄLLÄ 2008. Fabergé-esineitä Juukaan Suomen Kivitutkimussäätiö järjestää Juuassa Suomen Kivikeskuksessa 15.5–15.9.2008 Fabergén tuotantoa esittelevän näyttelyn. Keskeneräisen keisarillisen pääsiäismunan ohella näyttelyyn tulee noin 200 esinettä Venäjän Tiedeakatemian Fersmanin Mineralogisesta museosta Moskovasta sekä Jekaterinburgin Kivi- ja Jalokivitaiteen museosta. Sopimukset lainoista on vastikään allekirjoitettu. Fabergé-esineistön ohella esillä on myös venäläisten nykypolven taiteilijoiden Uralin mineraaleista valmistamia koru- ja koriste-esineitä. Ruhtinaallista kultasepäntaitoa Pietarissa syntynyt, ranskalaisen sukutaustan omaava Carl Fabergé (1846–1920) oli aikansa arvostetuimpia kultaseppiä. Hänen yrityksensä kilpailijoihin kuuluivat mm. sellaiset nykyiset luksusbrändit kuin Cartier ja Boucheron. Nykyään Fabergén tuotannon herättämä mielenkiinto ja arvostus näkyvät myyntiin satunnaisesti tulevien esineiden korkeina huutokauppahintoina ja suurena mediahuomiona. Fabergén yrityksen tuotanto käsittää paitsi erilaisia fantasiaesineitä, myös funktionaalisia käyttöesineitä. Leimallista esineistölle on eri perinteistä ammentavan inspiraation ohella pyrkimys täydellisyyteen. Tuotannossa yhdisteltiin ennakkoluulottomasti eri materiaaleja ja hyödynnettiin Uralilta saatavia mineraaleja. Fabergén mukaan esineiden arvo syntyi taidokkaasta suunnittelusta ja toteutuksesta, ei itse materiaalien hintavuudesta. Carl Fabergé oli taitava liikemies: verkostoitumalla hän loi asiakassuhteita mm. Venäjän ruhtinasperheeseen. Fabergén asiakaskuntaan kuului eurooppalaisten kuningashuoneiden jäseniä. Nykyään kuningatar Elisabeth II:n Fabergé-kokoelma kuuluu maailman laajimpiin. Lisäksi asiakkaina oli ajan merkittäviä liikemiehiä. Fabergén työn laadusta saattoivat nauttia myös vähemmän nimekkäät asiakkaat, sillä valikoimiin kuului eri hintaluokkien esineitä. Fabergén Pietari ja suomalainen osaaminen Suuri osa Fabergén palveluksessa olleista vastaavista mestareista ja kultasepistä oli suomalaisia. Vuosisadan vaihteen metropoli Pietari oli kultasepänalan keskus, josta osaamista ammennettiin Suomeenkin. Aikakauteen liittyy myös suomalaisen rakennuskiviteollisuuden nousu ja Finska Täljstens Ab:n perustaminen vuonna 1893. 1960-luvun toiminnan hiipumisen jälkeen yritys palasi toimintaan 1980-luvulla ensin Suomen Vuolukivenä ja sittemmin Tulikivenä. Todisteena rakennuskiviteollisuuden kukoistuksesta ovat Pietarissa yhä nähtävillä olevat Juuasta laivatut vuolukiviset rakennusten julkisivut. Vallankumous ja Romanovien tuho Fabergén tuotannon symboliksi ovat nousseet Venäjän keisariperheelle valmistetut loistokkaat pääsiäismunat. Yli 30-vuotinen pääsiäismunien perinne päättyi vuoden 1917 vallankumoukseen, eikä viimeistä suunniteltua munaa saatu valmiiksi. Munan keskeneräisyys symboloikin Romanovien dynastian tuhoa ja Fabergén liikkeen sulkemista. Munan uskottiin pitkään kadonneen täysin, kunnes se vuonna 2001 löytyi Moskovan tiedeakatemian Fersmanin kivimuseon arkistoista, jonne Carl Fabergé oli sen akateemikko Fersmanin haltuun uskonut. LISÄTIETOJA: Reijo Vauhkonen, hallituksen puheenjohtaja, Suomen Kivitutkimussäätiö, puh. 0400 373 705. Näyttelyä koskevat tiedustelut ja ryhmävaraukset: Leena Mustonen, yhteyspäällikkö, Suomen Kivikeskus, puh. 0207 636 602, leena.mustonen@kivikeskus.com
Tiedote Word-tiedostona: Tiedote
|
|
|
||||
 |
|
|||||||||
|
||||||||||
|
||||||||||
|
||||||||||
Palaute
